Kansainvälinen kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtuma Slush järjestettiin Helsingissä 1.-2.12.2021. Viimevuotisen virtuaalitapahtuman jälkeen osanottajat saivat nauttia turvallisesti Slushista paikan päällä Messukeskuksessa. Myös Timehouselaiset Kayleigh Töyrä ja Veera Einamo olivat paikalla tutustumassa teknologian uusimpiin tuuliin.
Vuodesta toiseen Slush saa teknologia- ja startup-maailman jakamattoman huomion upealla tapahtumatoteutuksella ja ainutlaatuisella sisällöllään. Tapahtumaan osallistuminen on jo itsessään nautinto: jokainen yksityiskohta on mietitty ja tunnelma on innostuneen ainutlaatuinen. Kaikesta huolimatta Slushissa tärkeintä antia ovat kuitenkin ihmiset, ideat ja innovaatiot.
Vuoden 2021 tapahtuman pääteema muotoutui vallitsevien olosuhteiden ympärille: kestävätkö yrittäjyyden nykyrakenteet, kun maailma elää keskellä modernin aikamme vaikeimpia haasteita?
Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen peräänkuuluttaa yrittäjyyden mahdollisuuksia ja myös vastuuta tulevaisuuden rakentamisessa: ”Valjastaaksemme yrittäjien kyvyn suurten ongelmien ratkaisemiseen, meidän pitää uudelleenkuvitella yrittäjyys”, hän totesi.
Tänä vuonna pohdittiin erityisesti kestävän kehityksen, tekoälyn ja hyvinvoinnin eettisiä ulottuvuuksia usean osanottajan toimesta.
Tekoälyn tuomat mahdollisuudet
Slush toi yhteen paljon puheenvuoroja ja ajatuksia liittyen teknologian ja tekoälyn mahdollisuuksiin – ja toisaalta myös haasteisiin. Erityisesti tekoälyn eri mahdollisuudet herättävät juuri nyt paljon keskustelua.
Hyödyntämällä tekoälyn eri ominaisuuksia yritykset voivat toimia kilpailukykyisemmin ja kustannustehokkaammin. Koneoppimisen hyödyt nyt ja tulevaisuudessa ovat lukemattomat – se tuo sovelluksiin ja ohjelmistoihin aivan uudenlaista toimintakykyä. Toisaalta kehitys herättää myös kysymyksiä. Miten vastaamme tekoälyn nostattamiin eettisiin kysymyksiin?
Teknologiasta apua terveyteen ja hyvinvointiin
Pandemian vaikutukset voi nähdä selkeästi myös siinä mikä ihmisiä kiehtoo ja toisaalta herättää kysyntää teknologia-alalla. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin innovaatiot olivat vahvasti läsnä myös Slushissa.
Erityisesti tekoäly tarjoaa monipuolisia ratkaisuja esimerkiksi lääketieteen ja terveydenhoitoalan tarpeisiin. Teknologian avulla voimme tällä sektorilla edistää niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin tarpeita. Milloin sitä tarvitsisimme enemmän kuin nyt, globaalin pandemian aikana?
Toisaalta teknologia voidaan valjastaa myös työhyvinvoinnin edistäjäksi yrityksissä. Yritysmaailmassa, erityisesti startupeissa ja kasvuorganisaatioissa, on viime vuosina vahvasti herätty siihen, miten iso merkitys työntekijöiden hyvinvointiin ja työmielekkyyteen panostamisella on yrityksen tuottavuuden tehostamisessa. IT-alalla myös kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa. Teknologian avulla yritykset voivat panostaa ja satsata yleisesti työntekijöidensä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin esim. erilaisten sovellusten avulla ja näin houkutella niin uusia osaajia kuin myös huolehtia olemassa olevista resursseistaan.
Vastuullista kehitystä
Slushissa yritysten ja yksilön vastuullisuutta sekä hyvinvointia tarkasteltiin myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen mukainen (yritys)toiminta globalisoituvassa maailmassa vaatii läpinäkyvyyttä ja perehtymistä sekä aitoa asialle omistautumista.
Kestävän kehityksen tavoitteena on taata sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvän elämän edellytykset sekä fyysisesti että henkisesti. Ympäristön, ihmisten ja talouden tasapaino sisältää vaatimuksen ekologisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, eikä näiden yhteensovittaminen kannattavan liiketoiminnan näkökulmasta ole aina mutkatonta.
Toisaalta myös kaiken tiedon läpikäyminen ja analysoiminen eri valintoja tehdessä on joskus lähes mahdotonta. Onko mahdollista, että teknologia pystyy aidosti auttamaan meitä elämään eettisemmin ja kestävämmin?
Slush ohjelmistokehityksen näkökulmasta
Ohjelmistokehittäjinä Timehousen tiimiä kiinnosti tapahtumassa luonnollisesti myös ohjelmistokehityksen uusimmat näkökulmat.
Slushissa esitettyjen puheenvuorojen mukaan vahvat perehdytysprosessit ja koulutus ovat nyt ja tulevaisuudessa avainasemassa ohjelmistojen kehityksessä ja käyttöönotossa. Ohjelmistokehitystä ei tulisi ajatella vain projektina, jossa ratkaistaan puhtaasti teknisiä ongelmia.